Homopropagandalaki Venäjällä ja (pusu)mielenilmaus huomenna!

Lainaus mielenilmauksen tapahtumasta:

"This International event is NOT against Russia nor Russian people, it is ONLY an  event AGAINST RUSSIAN'S ANTI-GAY LAWS" It an event about humans and  humans rights, it is about RESPECT. So please Respect all our sisters and brothers from any gender, social background,  and sexual orientation from all over the world. Nyt kaikki ystävät ja sydämen omaavat ihmiset tähän rakkauden täyteiseen suutelutempaukseen protestoimaan Venäjän homopropagandalakia. Tämä ei ole  Venäjä-vastainen mielenilmaus, vaan homolain vastainen! Show Your solidarity LGBTQ With A Kiss In Front Of Your Russia Embassies OR Consulate, 3 pm, September 8,  2013."

Linkki mielenilmauksen Facebook tapahtumaan:

https://www.facebook.com/events/534645946608709/545019852237985/

Venäjän homoprogapandalaki uudistus herättää huolestusta laajasti, ja hyvä niin. Toivon, että tähän saataisiin myös korkeammalta taholta tukea, ja voisimme jotenkin vaikuttaa Venäjän tilanteeseen, joka on äärimmäisen surullinen.

Tänään luin jopa kaksi surullista uutista aiheesta Helsingin Sanomien sivulla, uutisia on ollut rutkasti enemmän myös aiemmin.

Surullisin uutinen Venäjältä tänään oli uhka homojen lasten huostaanotosta. Luonnollisesti tästä enemmän surullisemman minulle tämä tekee henkilökohtaisesti, olevani homovanhempi.

Toivon, että moni tulisi huomenna mukaan mielenilmaukseen, tai muuten osoittaisivat tukea asiaan.

Tässä linkki Iltasanomien uutiseen:
http://m.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288596594816.html

Tässä linkki Helsingin Sanomien uutiseen:

http://www.hs.fi/ulkomaat/Ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4+esitet%C3%A4%C3%A4n+homovanhempien+lasten+huostaanottoa/a1378431523496

Eilen Helsingissä oli myös toinen mielenilmaus liittyen Venäjän tilaisuuteen, sieltä kuulin myös surkeita uutisia. Lähdekritiikkiä toki harrastan, mutta lisään silti myös toisen mielenilmauksen tapahtumasivulta löytyneen henkilön kertomuksen tapahtumista:

"Poliisiväkivalta puhkesi äsken silmieni edessä perjantaina 17.50 Tehtankadulla Venäjän suurlähestystön edessä.

 En sano, että se oli brutaalia, mutta törkeätä ja ammatitaidotonta se oli. Olimme oyöräilleet ympäri Helsingin ja

 kaksi kertaa Venäjän lähetystön ympäri. Huusimme kuorossa: "Vapauttakaa Venäjän kaikki poliittiset vangit"

 Iloinen nuorten mielenosoitus, jossa jotkut pärisyttelivät pieniä rumpuja pyörräillessä.


Kun täysin raujanomainen mielenosoitus lähetystön edustalla oli päättynyt, näin näin ja kuulin selvästi: joku totesi

, että poliisi pidättää nyt pari mielenosoittaja ja sitten puhkesi pieni mellakka. Rotevat poliisit, 6 - 8 poliisia, 

käyttivät kovia otteita noin neljää mielenosoittajaa kohtaan.

Hetken olin hämmästyksestä hiljaa, kun poliisi kovakouraisesti käsitteli hentoja. parikymppisiä mielensoittajia ja 

kohotti kumipampun uhkaavasti hartioiden taakase. Huusin niin kovaa kuuin pystyin:

- Mitä te oikein teette! Eikö teillä ole mitäöän käyttäytymistapoja. Älkää hakatko nuoria!

Ei mitään vaikutusta. Sitten huusin:

- Miksi te pidätätte rauhallisia mielenosoittajia? Mitä he ovat tehneet

- No ainakaan sulle me ei sitä kerrota, totesi poliisi.

- Mä oon Suomen kansalainen. Mul on oikeus tietää.

- Ei kerrota sulle

- Älkää hakatko ihmisiä! Jos ne on tehneet pahaa, ottakaa kiinni rauhallisesti ja kertokaa, miksi pidätätte heidät.

Asfaltilla Venäjän surlähetystön edessä makaa hento, kaunis nuori, noin 20-vuotias nainen. Hänen silmänsä ova

t laajentuneet pelosta, kun poliisi on hänen päällään. Toinen, nuori hoikka mies on kasvoiltaan ja kaulaltaan täysin punainen.

Pelottavaa ja ironista. Vaadimme Venäjän suurlähetystön edessä poliittisten vankien vapauttamista ja

 suomalainen poliisi käy mielenosoittajien kimppuun kovin ottein. Ekiä poliisi selitä syytä käytökselleen."
Tässä linkki tapahtumiin HS:n sivuilta:

http://www.hs.fi/kaupunki/Poliisit+ottivat+yhteen+mielenosoittajien+kanssa+Helsingiss%C3%A4/a1378522055223

En ole ehtinyt kirjoittamaan blogiini pitkään aikaan, vaikka se on monesti ollut aikeenani, ja monesti on tullut aina vaan uusia aiheita mieleen. Toivon pystyväni pian jo paremmin yhdistämään opiskelu- ja perhe-elämän niin, että voisin ajoittain keskittyä myös näihin itseni kiinnostaviin asioihin.