Facebookin uutisvirtaani ponnahti siis uutinen: "Kaunokirjoituksen opetus poistuu peruskouluista"
Uutisessa opetusneuvos Minna Harmanen lupaa kuitenkin, että käsin kirjoittaminen ei katoa kokonaan vaan säilyy tekstaamisen muodossa konekirjoituksen rinnalla. Olen silti tästä huolissani, koska käsinkirjoituksella on merkittävä vaikutus aivojen kehitykseen ja oppimiseen. Mitä huonoa siis voi olla siinä, että oppii kaksi eri tapaa kirjoittaa käsin? Käsitykseni mukaan juuri haastavuus käsinkirjoituksessa auttaa kehitykseen ja oppimiseen. Onko siis kirjoituksen helpotukselle järkeviä perusteita?
Näppäintaitoja eli koneella kirjoittamista ei ainakaan minun aikanani ole koulussa opetettu. Valinnaisia atk-kursseja kyllä oli ja toisen asteen koulutuksessa opeteltiin myös kymmensormijärjestelmä, mutta kyllä sen koneella kirjoituksen oppi ihan hyvin ilman näitäkin. Tosin isäni on harrastanut tietokoneita ja olen kuulemma jo pienestä ollut aktiivisesti mukana. No, on muutkin ikäiseni ja vanhemmatkin mielestäni sen koneella kirjoittamisen oppineet ilman vuosien opiskelua peruskoulussa.
En siis sano, että näiden näppäintaitojen tai kymmensormijärjestelmän, saatika sitten atk-taitojen opettaminen peruskoulussa olisi huono asia! Mutta kyseenalaistan sen, kuinka paljon siihen pitäisi panostaa ja mistä sen ottaa pois. Nykyään kaikki käyttävät tietokonetta ja varmasti harrastaneisuutta vapaa-ajalla tulee tätä kautta ja niin harjaannutaan kirjoittamaan koneella. Harvempi kai kuitenkaan harjoittelee itsenäisesti kaunokirjoitusta kotona.
Meillä oli koulussa Opi oppimaan -päivä viime viikolla ja useammassa työpajassa tuli ilmi käsinkirjoittamisen merkittävä vaikutus oppimiseen ja muistiin. Tämän lisäksi aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Miten tämä asia on unohtunut Opetushallituksessa?
No miksi sitten juuri kaunokirjoitus on niin tärkeää? En ymmärrä miksi ei olisi. Miksi olisi huono asia laajentaa osaamistaan tekstaamisen lisäksi? Miksi lisätunnit käsinkirjoittamista koulussa olisi huonoksi oppimiselle? Kouluunhan ollaan tultu oppimaan, eikö?
Lainaan MTV3:n uutisten jutusta (linkki alempana):
Tutkijat havaitsivat, että kirjaimen tuottamistavalla oli valtava merkitys. Kun lapset olivat piirtäneet kirjaimen käsin, heidän aivotoimintansa osoitti aktivoitumista aivojen kolmella alueella, jotka aktivoituvat aikuisilla, kun he lukevat tai kirjoittavat.
Niillä lapsilla, joilla oli paremmat taidot käsinkirjoituksessa, oli aktiivisempaa hermotoimintaa niissä aivon osissa, jotka liittyvät työmuistiin sekä muuten vahvaa aktivoitumista kirjoittamiseen ja lukemiseen liittyvissä aivonosissa.Lainaan tutkimuksesta kohdan, joka mielestäni vahvistaa myös kaunokirjoituksen opettelun tärkeyttä:
Dr. James attributes the differences to the messiness inherent in free-form handwriting: Not only must we first plan and execute the action in a way that is not required when we have a traceable outline, but we are also likely to produce a result that is highly variable.
That variability may itself be a learning tool. “When a kid produces a messy letter,” Dr. James said, “that might help him learn it.”Ja tässä kohtaa tutkimuksessa todella perustellaan kaunokirjoituksen tärkeys:
It now appears that there may even be a difference between printing and cursive writing — a distinction of particular importance as the teaching of cursive disappears in curriculum after curriculum. In dysgraphia, a condition where the ability to write is impaired, sometimes after brain injury, the deficit can take on a curious form: In some people, cursive writing remains relatively unimpaired, while in others, printing does.
In alexia, or impaired reading ability, some individuals who are unable to process print can still read cursive, and vice versa — suggesting that the two writing modes activate separate brain networks and engage more cognitive resources than would be the case with a single approach
Dr. Berninger goes so far as to suggest that cursive writing may train self-control ability in a way that other modes of writing do not, and some researchers argue that it may even be a path to treating dyslexia.Eli lyhyesti ja vapaasti suomennettuna tutkimuksesta: Vaikuttaisi siltä, että tekstaamisella ja kaunokirjoituksella todella on ero. Eri kirjoitustavat vaikuttavat eri alueisiin aivoissa ja aktivoi enemmän kognitiivisia resursseja kuin vain yhdellä tavalla kirjoittaminen. Kaunokirjoituksesta ehdotetaan jopa olevan apua lukihäiriön parantamiseen.
Kuulen mielelläni teidän ajatuksia aiheesta.
Linkki IltaSanomien uutiseen:http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288773065741.html?
Linkki MTV3:n uutiseen: http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/tutkijat-kasinkirjoituksen-hylkaaminen-nakyy-aivoissa/3417968
Linkki tutkimukseen: http://www.nytimes.com/2014/06/03/science/whats-lost-as-handwriting-fades.html?ref=science&_r=1
